Vierailijablogi: Dokumentaatio on tietoon pohjautuvan päätöksenteon kulmakivi

Kuva: Timo Kauppila

Tilannetietoisessa organisaatiossa pystytään vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä ympärillä tapahtuu, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan ja mitä mahdollisuuksia oikea-aikaiseen päätöksentekoon on olemassa. Jotta tulevaisuuden kasvavia tietomääriä voidaan hallita, on nykyaikaisen joukkoliikenneinfran toimijoilla oltava hyvä tilannekuva.

Joukkoliikenteen tilaajia, toimijoita ja operaattoreita omistamisesta ylläpitoon on useita. Perusedellytyksenä tilannekuvan muodostamiselle ja päätöksenteolle on, että kaikki tarvittava tieto on huolellisesti dokumentoitu ja helposti saatavilla juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

Huolellisen dokumentoinnin avulla joukkoliikenteen ylläpidon ja kehityksen indikaattoreita on helpompi seurata. Samalla kustannuksista, korjaustöistä ja kehittämishankkeista on ajantasainen tieto.  Samalla se ottaa huomioon uudet tiedontarpeet. Nämä kaikki yhdessä muodostavat keskeisen osan modernia raideliikennettä ja sen infraa koskevaa päätöksentekoa.

Tavoitteena turvallinen, sujuva ja häiriötön metroliikenne

Kun 2000-luvun puolivälissä alettiin suunnitella metron jatketta länteen, oli modernin, tulevaisuuden vaatimuksia vastaavan suurkaupunkialueen raideinfran suunnittelu keskeinen lähtökohta. Viimeisten parin vuoden aikana Länsimetro Oy:sta on tullut entistä nykyaikaisempi suurkaupunkialueen raideinfran hallinnoija. Vuonna 2019 uudistettu tietoportaali kokoaa kaiken länsimetron metroinfraan liittyvän datan helposti löydettävään muotoon.

Tietoportaali on 595 000 uniikin dokumentin säilytyspaikka. Sieltä löytyvät esimerkiksi rakentamisen aikaisen tilaajan ja urakoitsijan suunnitelmat, huolto- ja laatudokumentit sekä tarkastusasiakirjat. Lisäksi sinne on dokumentoitu noin 72 000 rakennustuotetta, laitetta tai materiaalia. Nämä kaikki edustavat jotain fyysistä kohdetta, joka on asennettu jonnekin Länsimetron alueelle.

Kaikki dokumentit sisältävät relevanttia informaatiota viranomaistarkastuksia, metron ylläpitoa ja mahdollista jatkorakentamista varten. Dokumentaation tavoitteena on varmistaa metrojärjestelmän elinkaaren tavoitteet: turvallinen, sujuva ja häiriötön metroliikenne ja kustannustehokas elinkaaren hallinta. 

Tarvittavat dokumentit saatavilla juuri oikealla hetkellä

Yksi tärkeimmistä arjen tarkoituksista on, että huoltohenkilökunta löytää kullekin laitteelle relevantit dokumentit helposti ja nopeasti. Kun dokumentit on tallennettu tietoportaaliin oikein, ne siirtyvät automaattisesti oikein myös metron sähköiseen huoltokirjaan. Näin erityisesti kriittisiä huoltotöitä tehdessä ei tarvitse käyttää aikaa siihen, että etsitään valtavan dokumenttijoukon seasta oikeita asiakirjoja, vaan tieto siirtyy suoraan rakennusvaiheesta ylläpitoon. Tavoitteena on, että valtavasta määrästä dokumentteja on mahdollista helposti löytää juuri ne tietyt dokumentit, joita milloinkin tarvitaan.

Hyvin tallennettu dokumentaatio mahdollistaa, että parilla klikkauksella löydetään esimerkiksi tiettyyn Soukan aseman savunhallintapeltiin liittyvät dokumentit. Tällöin nähdään, että järjestelmään on tallennettu siihen liittyen viisi dokumenttia: asennusohje, käyttöohje, huolto-ohje, suoritustasoilmoitus ja tekninen erittely. Käyttäjä osaa luokituksen perusteella arvioida helposti, mikä dokumenteista voisi sisältää hänen tarvitsemansa tiedon.

Huolellisen dokumentoinnin ja sitä kautta tilannekuvan muodostamisen tavoitteena on myös saada mahdolliset puutteet selville ennen laitteen tilausta ja asennusta. Jos yksi järjestelmän osa – esimerkiksi savunhallintapelti pitää uusia, voidaan dokumentaatiolla varmistaa, että se täyttää annetut vaatimukset. Näin säästytään turhia kustannuksia aiheuttavilta virhehankinnoilta.

 Dokumentaatiolla varaudutaan tulevaisuuden kasvaviin liikennemääriin

Helsingin seudun joukkoliikenteen tulevaisuus rakentuu kiskojen varaan: länsimetron kanssa samaan aikaan rakennettiin Vantaan kehärataa, ja Helsinki panostaa lähivuosina vahvasti raitiotieverkostoon. Tällä hetkellä metrossa on tilaa 14 000 matkustajalle tunnissa yhteensä 24 junassa. Tulevaisuudessa kapasiteetin on riitettävä jopa 18 000 matkustajalle tunnissa, jolloin ajetaan tunneittain yhteensä jopa 36 junaa.

Tavoitteena on, että ruuhka-ajan vuoroväli voisi tulevaisuudessa olla jopa 100 sekuntia.

Modernissa metrojärjestelmässä tällaiset uudistukset ovat jatkossa entistäkin helpompi toteuttaa – ja samalla siitä on mahdollista tehdä veronmaksajille kustannustehokkaampaa.

Kirjoittaja on Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja.

Sinua voisivat kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Oikea data oikeassa paikassa: Matinkylä–Kivenlahti-metrolinja on rakentunut olemassa olevan ja uuden tiedon päälle

Länsimetron tietoportaali ottaa rakennetun ympäristön koko elinkaaren huomioon – Nykyaikainen tiedonhallinta sujuvoittaa uuden suunnittelua

Moderni tiedonhallintajärjestelmä tekee Länsimetron ylläpidosta oikea-aikaista ja helppoa

Ota yhteyttä

Jukka Kivelä

Jukka Kivelä

Liiketoimintajohtaja

jukka.kivela@assetpoint.fi

050 501 3424

Jaa

×

Kiinnostaako tiedonhallinnan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme