Moderni tiedonhallintajärjestelmä tekee Länsimetron ylläpidosta oikea-aikaista ja helppoa  

Länsimetro on kokonaisuutena suunniteltu kestämään sata vuotta. Sen osana toimivat järjestelmät ja komponentit tulevat kuitenkin käyttöikänsä päähän eri aikoihin. Näitä elinkaaren saranavaiheita ennakoidaan huolto- ja ylläpitosuunnitelmilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä. Kun koko järjestelmästä on ajantasainen tieto saatavilla, voidaan huollot ja osien vaihdot suunnitella etukäteen eikä tietoja tarvitse etsiä valtavista mappiarkistoista.  

Metrolinjan jatkaminen länteen mahdollistaa nykyisten kaupunginosien tiivistymisen ja uusien syntymisen, kun alueille saadaan toimivat joukkoliikenneyhteydet Espoon kaupunginosien välille ja Helsingin keskustaan. Jo nyt metro on monelle pääkaupunkiseutulaisille lähes kiinteä osa jokapäiväistä liikkumista. Matkustajan arkeen ei kuitenkaan näy, miten paljon tiloja ja tekniikkaa taustalla on oltava, jotta junat kulkevat ja matka sujuu jouhevasti.

Pelkästään Ruoholahdesta länteen ulottuva linja sisältää kymmeniä kilometriä tunnelia sekä muita käyttäjien katseelta piilossa olevia tiloja ja laitteita kuten pumppaamoja, valvomoita, raiteenvaihtopaikkoja ja antureita. Kun koko tätä infraa huolletaan ja ylläpidetään, mahdollistaa olemassa olevista laitteista ja järjestelmistä kerätty data oikea-aikaiset huoltotoimenpiteet sekä kustannuksiin varautumisen.

Suunniteltu kestämään vuosisadan verran

Länsimetro on kokonaisuutena suunniteltu kestämään sata vuotta, mutta sen osana toimivat järjestelmät ja komponentit elinkaarensa päähän eri ajankohtina. Kun kaikista näistä on ajantasainen tieto saatavilla, voidaan huollot ja osien vaihdot suunnitella etukäteen eikä tietoja tarvitse etsiä paperisista arkistoista. Kaikkien metron ylläpidosta vastaavien toimijoiden onkin tärkeää pystyä löytämään tarvitsemansa tiedostot nopeasti ja oikeassa muodossa.

Laiteinformaation lisäksi myös suunnittelun ja rakentamisen tuottama tieto on ylläpitovaiheelle keskeistä. Esimerkiksi piirustusten ja osaluetteloiden jakamisen täytyy onnistua siten, että tieto on varmasti oikeaa ja ajantasaista. Tähän tarpeeseen vastaa oikeanlainen tiedonhallintajärjestelmä.

”Järjestelmän vaatimuksiin kuuluu suunnittelun näkökulmasta se, että sen käyttö nopeuttaa ja helpottaa ylläpitotiedon jakamista ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Tietojen on myös liikuttava jouhevasti tiedonhallintajärjestelmän eri osien välillä– asennettujen laitteiden tietojen ja niiden huolto-ohjeiden pitää kulkeutua myös sähköiseen huoltokirjaan, jotta nähdään milloin ja miten laitteita on huollettava”, Länsimetron kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä kuvaa.

Yhteistyössä käyttäjien kanssa syntynyt tietojärjestelmä tekee ylläpidosta helpompaa

Länsimetro Oy:lla aloitti tietojärjestelmänsä nykyaikaistamisen vuonna 2018: järjestelmän tuli vastata paremmin metron elinkaaren aikaisia tarpeita. Läheisessä yhteistyössä toteuttajaosapuoli Assetpointin kanssa syntynyt METTI-tiedonhallintaportaali tukeutuu suomalaisen M-Filesin teknologiaan ja on kehitetty yhteistyössä järjestelmää käyttävien osapuolten kanssa. Tietoportaaliin kytkettiin myös sähköinen huoltokirja, joka puolestaan nojaa Vincit EAM-ratkaisuun. Lähtökohtana järjestelmän suunnittelussa oli intuitiivisuus: jokaisen käyttäjän tulisi voida operoida sitä helposti itse.

”Tutustuin aluksi siihen, mitä ominaisuuksia järjestelmältä edellytettiin: Miksi se on olemassa? Millä lailla se on osa ihmisten perusarkea ja mikä sen roolin pitäisi olla? Samalla pyrimme tekemään siitä intuitiivisen, jotta käyttöönotto ei vaatisi erityistä asiantuntijakoulutusta”, kertoo järjestelmäkokonaisuudesta vastannut tiedonhallinnan konsultti Sanna Makkonen Assetpoint Oy:sta.

Huoltokirjassa todennetaan huollon ja ylläpidon työt reaaliajassa

Kun kyse on jatkuvassa käytössä olevasta tiedosta, sen ei tulisi olla suljettuna erillisiin siiloihin. Päinvastoin: viimeisimmän informaation tulee tarvittaessa oltava heti käyttäjien saatavilla. Toinen olennainen tekijä on kokonaisuuden hallinta. METTI-portaaliin kytketystä huoltokirjasta löytyvät asennettujen laitteiden sekä rakenteiden käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka palvelevat metron käytön aikaa eli käytännössä huolto- ja ylläpitotyön tekijöitä.

”Käyttö on se, mitä varten koko tätä asiaa on tehty: kaiken suunnittelun ja rakentamisen aikana kerätyn tiedon pitää olla käytettävissä huoltoon, kunnossapitoon ja ylläpitotoimintoihin”, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Assetpointin liiketoimintajohtaja Jukka Kivelä.

Tietojen hyödyntämistä edistää, kun oikeassa muodossa olevaa tietoa tallennetaan yhteen paikkaan, jossa sitä myös ylläpidetään. Näin voidaan ottaa huomioon myös huollon ja ylläpidon aikaiset tarpeet ja tarjota käyttäjille järjestelmä, joka nopeuttaa ja helpottaa ylläpitotiedon hakemista sekä varmistaa sen ajantasaisuuden. Näin tieto on käytettävissä oikeassa formaatissa, oikeassa paikassa, oikealla henkilöllä ja oikeaan aikaan.

”Ratkaisun tavoitteena ja lähtökohtana on, että se on helppo käyttää ja se on yksinkertainen. Työ ei ole kuitenkaan koskaan valmista, vaan länsimetron elinkaaren eri vaiheista kerätään jatkuvasti tietoa ja käyttäjäpalautetta, jotta järjestelmää voidaan kehittää jatkossakin”, Juhani Penttilä toteaa.

Puhutteleeko aihepiiri? Lue myös artikkelisarjan muut osat:

Oikea data oikeassa paikassa: Matinkylä–Kivenlahti-metrolinja on rakentunut olemassa olevan ja uuden tiedon päälle

Länsimetron tietoportaali ottaa rakennetun ympäristön koko elinkaaren huomioon – Nykyaikainen tiedonhallinta sujuvoittaa uuden suunnittelua

Ville Saksin vierailijablogi: Dokumentaatio on tietoon pohjautuvan päätöksenteon kulmakivi

Ota yhteyttä

Sanna Makkonen

Sanna Makkonen

Projektipäällikkö

sanna.makkonen@assetpoint.fi

Jaa

×

Kiinnostaako tiedonhallinnan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme