Blogi: Elinkaarimallilla digitalisaation aallonharjalle

Olemme siirtyneet rakennusalalla monissa asioissa digitaalisiin prosesseihin, mutta haluan edelleen haastaa nykyistä toimintamallia. Käytössä ovat vieläkin digitaaliset paperiprosessit – teemme samalla tavalla PDF-tiedostoja kuin aiemmin paperitulosteita. Digitalisaatio toteutuu näennäisesti, mutta prosessit pysyvät entisellään.

Jos haluamme aidosti hyödyntää digitalisaatiota, meidän täytyy miettiä asiat kokonaisvaltaisesti uudelleen ja pyrkiä nykyisistä toimintamalleista jatkuvaan elinkaarimalliin.

Kenellä on vastuu hanketiedosta?

Elinkaarimallin lähtökohta on, että omistajaorganisaatiot ottavat vastuun hankkeiden tiedonhallinnasta. Nykytilanteessa tieto on usein säilötty projektipankkeihin ja levynkulmalle, jolloin vastuu hajautuu. Projektin osapuolet pääsevät kyllä tekemään töitä yhdessä, mikä on hyvä, mutta kaikki on kertaluonteista.

Omistajaorganisaatioiden tulee siis aluksi muuttaa omaa toimintamalliaan. Kun tämä tehdään oikein, aineistoon saa kontrollin heti hankkeen ensimmäisestä päivästä alkaen. Näin olemme toimineet onnistuneesti esimerkiksi Länsimetro-hankkeessa.

5 keinoa saavuttaa aito elinkaarimalli

Käyn läpi viisi toiminnallista seikkaa, jotka ovat olennaisia elinkaarimallin kannalta. Kaikki ominaisuudet sisältyvät AssetPoint Online Enterprise -palveluumme.

1. Kohderekisteri

Minkälaisia rakenneosia meillä on rakenteissa? Kohderekisterin huolellinen suunnittelu luo pohjan koko elinkaariajattelulle. Jokaiselle rakenneosalle luodaan kohdetunnus ja koodi. Ensin käydään läpi isompia kokonaisuuksia, ja toiminnan tarkentuessa ollaan jo yhden laitteen tai kohteen tasolla.

Yksittäinen kohde kulkee elinkaaressa eteenpäin ja siihen liitettyjen dokumenttien määrä kasvaa. Kun huolto lähtee liikkeelle, kohteessa on kaikki tieto valmiina ja huoltoon kytkentä sujuu saumattomasti.

2. Huoltojärjestelmä

Huoltojärjestelmä on ratkaisu kunnossapidon ja huollon hallintaan, ja se kytketään mukaan elinkaarimalliin. Suunnittelu- ja rakennusvaihe kestää tyypillisesti muutaman vuoden, mutta ylläpitovaihe voi olla jopa 50-100 vuoden pituinen. Huoltokirja on kriittisen tärkeä, jotta huolto pystyy lähtemään liikkeelle saumattomasti ja tukeutumaan kaikkeen aineistoon. Assetpointilla toteutamme huoltokirjan VincitEAM -järjestelmään.

3. Yhteistyö

Kun hankkeessa on yhteinen tietovarasto, jossa elinkaarimalli toteutuu aidosti, tietoa voidaan jakaa eri rooleissa oleville käyttäjille fiksun käyttöliittymän kautta. Dataa ei tarvitse siirtää missään vaiheessa pois järjestelmästä, vaan se on yhdessä paikassa ja kaikki osapuolet pääsevät käyttämään sitä. Monen version sijaan tiedosta on amerikkalaisittain one truth, yksi totuus.

BIMin eli tietomallinnuksen käsite on mielestäni ymmärretty Suomessa liian teknologisena. Meillä ajatellaan, että BIM on sitä, että tehdään 3D-suunnittelua. Tietomalli on kuitenkin nimenomaan digitaalinen yhteistyömalli. Eri osapuolet työskentelevät samoilla, yhteisesti hyväksytyillä periaatteilla. Tämä ajatustapa toteutuu Suomessa yleistyvässä allianssimallissa: BIMin parhaita ideoita hyödynnetään alliansseissa, ja osapuolet ”pakotetaan” toimimaan yhdessä.

4. Tiedon jakelu ja digitaalinen hyväksyntä

Kun aineisto on yhdessä paikassa, myös tiedon jakelu ja hyväksyntäprosessit voidaan hoitaa samassa järjestelmässä. Juuri hyväksyntä on keskeinen asia digitaalisessa projektissa. Perinteisessä projektipankissa hyväksyntää ei tehdä lainkaan. Aineistoa on helppo tuottaa, siitä on helppo ottaa kopioita ja versioida kertomatta kaverille mitään. Ilman digitaalista hyväksyntäprosessia kenelläkään ei pysy näpeissä, mitä tietoa saa jakaa tiimille, mitä omalle firmalle ja mitä ulkopuoliselle yleisölle.

Aidosti digitaalisessa rakennushankkeessa hyväksynnän merkitys on suuri. Suunnittelua ja rakentamista tehdään aina oikeilla versioilla. Tähän liittyy olennaisesti myös rahankäyttö: raha ei liiku urakoitsijalle, ennen kuin dokumentaatio on kunnossa.

5. Urakoinnin dokumentaatio

Yhteisessä järjestelmässä on mahdollista dokumentoida myös rakennusvaihe tekemällä ”kuten rakennettu” -dokumentaatio (as-built). Urakoitsija toimintaa urakoitsijan dokumenttipaketin, jossa kerrotaan miten mikäkin asia on tehty.

Kun näin tehdään, hankkeessa voidaan jälkeenpäin jäljittää kaikki vaiheet. Jokaisesta asiasta jää jälki, kuka on tehnyt, mitä ja milloin. Prosessiin voi liittää mukaan myös erilaisilla antureilla tehtävää seurantaa ja IoT-teknologiaa. Talonrakennushankkeessa voidaan seurata esimerkiksi betonivalun kuivumista, huonetilan kosteutta ja ulkoilmaa. Kaikki tämä tieto voidaan liittää mukaan hyvään toteutuspakettiin.

Tämä on kaiken kaikkiaan yksi digitalisaation isoimmista haasteista, joita rakennusalalla nyt mietitään. Meidän täytyy saada pallo takaisin hallintaan kentältä, jotta pystymme todentamaan asiat jälkeenpäin.


Haluatko kuulla lisää aiheesta? Tervetuloa pitämääni maksuttomaan webinaariin Digitalisaatiolla tehoa rakentamisen elinkaarimalliin keskiviikkona 20.11. klo 9.30.

Ilmoittaudu mukaan

Ota yhteyttä

Jukka Kivelä

Jukka Kivelä

Liiketoimintajohtaja

jukka.kivela@assetpoint.fi

050 501 3424

Jaa

×

Kiinnostaako tiedonhallinnan tuoreimmat uutiset?

Tilaa uutiskirjeemme